Nopsa sai omat ihmiset ! Uusi perhe sai mukavaa tekemistä aktiivisen, motorisesti lahjakkaan ja oppivaisen Nopsan hahmossa. Näpsä luulee olevansa kotonaan; sen verran rennosti ja levollisesti sen arki sujuu koira- ja ihmislaumassamme. Tämä on tosiaan partiksentaimi, jolla on hermoja. Perusasenne Näpsällä on myönteinen ja utelias, joten ulkoilut isojen tyttöjen kanssa sujuvat jo hienosti remmissäkin eikä iso maailma pelota. Lunta on saatu Suomeen ihan kolattavaksi asti, parhaina päivinä kolata sai kolmesti eikä tarvinnut salille menosta murehtia, kun lihaskunto kasvoi ihan omalla pihamaalla lunta lykkiessä. Pikkukoiran lenkkeilyä hanki ei estä, mutta hidastaa oleellisesti. Ihailla täytyy noita rohkeita loikkia päin kinoksia, vaikkei pienellä ole tietoa tapaako tassut maata ollenkaan. Voi vaan kuvitella myös miltä rapsakka pakkaslumi tuntuu pennun paljaalla nahkamassulla. Rillan perässä kiihdyttäessään Näpsä, aina yhtä suurella optimismilla varustettuna, kiitää kohti kinosta vain huomatakseen taas vauhdin pudonneen sadasta nollaan ja Rillan häipyvän lumipilveen.
Näpsä on kohtalaisen itsenäinen tyttö ja luulenkin tämän tytön motivoinnin tapahtuvan parhaiten hyväksikäyttämällä tuota erikoisen suurta taistelu-/leikkimisentahtoa, joka ilmenee loputtoman innokkaan räsynvetokaverin ominaisuudessa. Vanhasta pyyheliinasta solmittu vetolelu saa kyytiä Näpsän päästessä vauhtiin. Kaikki vajaa kahdeksan kiloa on pelissä mukana ja äänitehosteet mahtavat.
Oppivainenkin Näpsä näyttää olevan. Suuria intohimoja herättävä Royal Canin saadaan nykyään nautituksi ihan sivistyneesti. Näpsä tietää, että ensin kuppi laskeutuu Ruutille, sitten Aavalle, Rillalle ja vasta sitten Näpsälle. Pentu odottaa ja seuraa seremoniaa hartaana eikä yritä varastaa vuoroa muilta. Henkilökohtaisesti kunnioitan kaikkia eläviä, joilla ilmenee malttia, harkintaa ja himojen hallintaa ruoan ollessa kyseessä. Tiedän sen olevan vaikeaa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti