Meillä on vieraita. Neidit Näpsä ja Nopsa saapuivat rikastamaan arkeamme. Saan olla sijaisäitinä näille ihanille tyttösille, jotka sopeutuivat rytmeihimme ennätysnopeasti ja jaksavat leikittää koko viisihenkistä perhettämme. Tyttösillä on ikää kolme kuukautta ja uskomatonta, mutta totta, kukaan ei ole tajunnut tarvitsevansa juuri tällaista pusuterapiaa, joka tappaa lamaa tehokkaammin kuin mikään muu investointi. Keskitalvi on varmasti vähiten suosittu koiranhankinta-ajankohta, mutta siltikään en ymmärrä miten omat ihmiset voivat näiltä olla vielä hukassa. Rohkeasti pienet ovat saaneet opetella koiralauman sääntöjä välillä kantapään kautta, mutta nöyränä ymmärtämään rajat riehumiselle, jota vanhemmat nartut eivät aina sulata. Ohi saa juosta, pahki ei. Huushollin ympäri saa juosta viisi kertaa, kuudes on liikaa. Suojavyöhyke: Rilla, 1m, Ruuti, 0,5 m ja Aava nukkuu vaikka kylki kyljessä, mutta ruoasta ja kupeista ei edes keskustella. Nopsa on ilmiömäinen katsekontaktissaan. Seuraa, kuulee ja reagoi salamana; olisi oikein mukava koulutettava. Nopsa kaipaa uuden oppimista.
Näpsä on ehkä aavistuksen itsenäisempi ja rauhallisempi. Näpsällä pysyy tassut maassa tervehdittäessä vaikka koko koira on mutkalla ja häntä viuhtoo. Nopsa ehtii moikata edestä, takaa ja vasemmalta ennen kuin silityskäsi on ylettynyt tervehtimään. Näistä on pakko luopua, mutta teen jo valmiiksi työtä tulevalle omistajalle, jotta yhteiselo lähtisi parhaalla mahdollisella tavalla käyntiin. Käsittämättömän hienosti tytöt tekevät tarpeensa pääasiassa ulos ja sisällä piirulleen paperille ja pienet palautteet murahtamalla ja kiitoksella toimivat ja toteutuvat ihmeen hienosti. "Käsittämättömän viisaita lapsia" kehuin kasvattajalle, Johannallekin heti ensimmäisten päivien jälkeen. Lisätiedot kennel Frostcape tai harju.leena at gmail.com
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti